Mahdollisesta Mahdoton vai Mahdottomasta Mahdollinen – Rita Kostama kannustaa

Joskus meille kaikille kertyy niitä haastavia ja vaikeita aikoja – joskus jopa niin paljon, että tekisi mieli luovuttaa. Kun itse olen käynyt läpi useita pieniä ja suuria vaikeuksia ja murheenaiheita, olen saanut kannustusta ja toivoa kuuntelemalla ja tapaamalla ihmisiä, jotka ovat sinnikkyydellään ja asenteellaan saavuttaneet vaikka mitä. Yksi näistä on valloittava Rita Kostama – Vuoden Pakolaisnainen 2016.

16790700_10211994980604907_1966197589_n-1

Rita oli 10 lapsisen perheen kuopus ja vasta 15-vuotias kun vanhemmat joutuivat tekemään vaikean päätöksen ja lähettämään lapsensa turvaan Ruandan kansanmurhan kauheuksia kun ympärillä riehuivat tulipalot ja ihmisiä tapettiin.

Rita oli jo pienenä ilopilleri ja turvallisessa kotiympäristössä isä oli Ritan esikuva. Isä oli menettänyt onnettomuudessa kykynsä kävellä, mutta ei ikinä valittanut jalkojaan vaan pyöritti yrityksiään, matkusti ulkomailla, oli aktiivinen ja auttoi ihmisiä liiketoimissa; mm. toripäivänä toimitti ihmisille tuotteita ilmaiseksi myyntiin ja sitten myyntivoitoista he maksoivat isälle takaisin. Isä oli kuuluisa ja pidetty ihminen, joka rohkaisi ja kannusti muita.

Rita ei tiennyt, ettei koskaan enää näkisi isäänsä kun vanhemmat tekivät raskaan päätöksen lähettää lapsensa turvaan kansanmurhaa toiseen maahan. Rita pääsi viime hetkellä sisarustensa kanssa Kongoon ennen kuin rajat suljettiin. Kongossa, Keniassa ja Senegalissa Rita eli epävarmuudessa ja pelossa rahattomana ja paperittomana 4 vuotta vailla tietoa tulevasta ilman vanhempia toiveena kotiin pääsy. Monesti he yrittivät saada pakolaisstatusta, mutta tuntui että muut ympärillä vain saivat sen. Ritan asenne oli kuitenkin positiivinen ja hän ajatteli aina, että huomenna yritämme uudelleen.

Suomeen Rita pääsi sitten kahden siskonsa kanssa 20-vuotiaana vihdoin kiintiöpakolaiseksi. Kylmä, pimeä ja vieras maa otti heidät vastaan lämpimästi. Rita ei murehtinut sitä että oli tullut täysin vieraaseen paikkaan, vieraaseen kulttuuriin; maahan, jossa ei tuntenut ketään. Rita koki kuitenkin olevansa turvassa ja vihdoin toivo palasi koulutuksen jatkamisesta ja uran luomisesta.

Rita lähti heti mukaan vapaaehtoistyöhön ja suomenkielen tunneille. Hän opiskeli yo-merkonomiksi ja pääsi vihdoin töihin päiväkotiin. Rita tapasi syntyperäisen suomalaismiehen, meni naimisiin ja sai kaksi tytärtä. Perhe muutti paikkakuntaa ja Rita sai työtä kaupan kassalta. Rita ei kuitenkaan halunnut jäädä paikalleen vaan edetä urallaan – se vain tuntui monesti mahdottomalta. Hänestä alkoi tuntumaan, ettei pysty mihinkään tai ei ole riittävää kielitaitoa. Esimies antoi monia syitä miksi ei voinut edetä ja Rita päätti ettei luovuta vaan tekee kaiken tarvittavan: hän opiskeli työn ohessa tradenomiksi, opiskeli lisää suomenkieltä, kasvatti lapsiaan – mutta silti ovet eivät työpaikalla avautuneet vaativampiin tehtäviin. Rita oli rakastettu asiakkaiden ja työtovereiden parissa, mutta esimies pisti kampoihin. Lopulta sydän – ja paniikkioireiden siivittämänä, Rita ei halunnut kuulla enää lisää syitä miksi hän ei onnistuisi etenemään eikä halunnut kohdata epäoikeudenmukaisuutta, joten hän päätti vaihtaa työpaikkaa ja joulukuun 2016 alussa jäi kokonaan pois työstä 100 %:ksi yrittäjäksi tarjoten kirjanpitopalveluita.

Vihdoin Rita sai kokea vapautta ja rauhaa, mitä oli etsinyt jo vuosikausia. Jo pienenä Rita oli etsinyt hyväksyntää ja sitten pakolaisena, ihmisenä ja myöskin suomalaisena. Rita on kokenut onnistumisia harrastuksiensa kautta – luistelu, laskettelu, avantouinti. Hän on pidetty vapaaehtoistyöntekijä monella paikalla mm kouluissa ja pakolaistyössä. Hän on valmistunut ammattiin, perustanut oman yrityksen. Enää ei tarvitse etsiä hyväksyntää. Ritan tarinan haluavat kuulla yhä useammat ja Ritasta onkin tehty lukuisia lehti – ja tv-haastatteluita. Turvattomasta pakolaisesta monien haasteiden kautta Rita sai juhlia Suomen Itsenäisyyspäivää presidentin linnanjuhlissa joulukuussa 2016.

16830945_10155178530883120_4499808767499346768_n

Nyt maailma on avoin, vaikka en ole vielä tottunutkaan siihen – sanoo Rita. En ole halunnut hakea tukia vaan toimia asioiden eteen, uskoen, että asiakkaat lisääntyvät pikkuhiljaa. Rita sanoo, että on uskomaton fiilis kun saa joka aamu olla kotona kun lapset heräävät ja tulevat koulusta. On mahdollisuus auttaa muita, voi harrastaa ja kuntoilla enemmän ja opettaa nuorille maahanmuuttajille luistelua. Luistelua oli vaikea oppia, mutta unelmana oli myös sen oppiminen ja Rita saa nyt liidellä luistimilla lastensa kanssa. Mitä hyvää olen itse saanut, haluan antaa muille. Mikään ei estä minua tekemään asioita, joista unelmoin. Ritan unelma on työskennellä yrittäjänä ja auttaa muita sekä pitää perhe lähellä ja suoda lapsille se sama turvallisuus, mitä hän itsekin koki pienenä kodissaan Ruandassa.

Joskus meillä on unelmia ja maailma täynnä mahdollisuuksia, mutta vaikeuksien kohdatessa, saatamme lannistua ja unohtaa unelmamme; teemme mahdollisista mahdottomia. On kuitenkin upeaa kuulla tarinoita ihmisistä, jotka ovat jatkaneet ja saaneet sinnikkyydellä mahdottomista asioista mahdollisia. Kumpaan kategoriaan sinä haluat kuulua ?

ILTA LAURAN KANSSA – Lauran uskallus tuntemattomaan

DSCN6157

Haaveiletko jostain elämääsi mullistavasta käänteestä? Harmitteletko hukkaan heitettyjä päiviä istuessasi toimettomana sohvalla syyllistäen, peläten tai valittaen?

Mikset ottaisi askelta kohti unelmaasi, joka kytee sisälläsi? Jokainenhan meistä on saanut kykyjä ja piirteitä, jotka ovat ainutlaatuisia juuri meille. Uskon, että meille jokaiselle on annettu joku tehtävä.

Sain ystävältäni Maritalta kutsun Sipooseen, Iltaan Lauran Kanssa. En ollut koskaan aiemmin kuullut Laurasta enkä näistä illoista. Aihe kuitenkin oli erittäin kiinnostava, juuri sitä mitä tässä blogissani haluan tuoda esille; itsetunnosta ja omana itsenään olemisesta. Ilta olisi keskustelua terveestä ja sairaasta itsetunnosta ja minäkuvasta. Tapahtuma oli paikallisessa ravintolassa, johon ostin lipun. Marita oli suositellut minua haastattelemaan Lauraa blogini sankaritarinoihin.

Ilta Lauran Kanssa - Reeta ja Heikki Vestman, Merja Varvikko

Kävin etukäteen Lauran kotisivuilla www.iltalaurankanssa.fi tutustumassa asiaan ja hämmästyin mitä kaikkea Laura olikaan jo tehnyt. Minuun teki myös vaikutuksen Lauran aitous ja kristillisen maailmankuva, jonka pohjalta illoissa on mahdollisuus kaikkien olla omana itsenään kohdaten aidosti toisia.

”Ilta Lauran kanssa on yhden naisen rohkea näky talk showsta, joka rakentuu kristillisen arvopohjan päälle. Talk show tuo lavalle aitoa kohtaamista, uskoa hyvään ja toivoa tulevaan silloinkin, kun toivoa ei näyttäisi olevan. ILK tekee sen tavalla, joka ei häpäise shown vieraita saati yleisöä, vaan asettaa kaikki samalle viivalle ihmisarvoa kunnioittaen. Viihdyttäen, rehellisesti ja rohkeasti.”  ( – lainaus Lauran sivuilta)

Laura on kahden lapsen äiti, naimisissa ja ammatiltaan opettaja. Papin tyttärenä häneltä odotettiin tiettyä käytöstä ja erilaisuus oli noloa nuorena. Kapinan henki ei ollut silloin vierasta. Yhteys hengellisiin asioihin säilyi ja ajaessaan autolla syksyllä 2008 Laura mietti mitä voisi tehdä mitä kukaan muu ei ollut Suomessa vielä tehnyt. Laura sai ajatuksen kristillispohjaisesta Talk Showsta.  Toiminnan naisena hän päätti heti järjestää Pikkujoulun Lauran Kanssa Turun Linnateatteriin ja maksoi 200 hengen tilan tietämättä yhtään saako sinne ensimmäistäkään kuulijaa. Tilaisuus oli loppuunmyyty. Mallimamma Marjo Sjöroos oli tässä ensi-illassa haastateltavana. Sivuilta voi lukea, että ”Marjo puhui koskettavasti ja avoimesti omasta elämästään, menetyksistään, iloistaan ja suruistaan.” Ja juuri tästä näissä illoissa on kyse. Ilta Lauran Kanssa sai menestyksekkään alun. Tämän jälkeen iltoja oli Turussa muutamia vuodessa ja vieraina oli julkisuuden henkilöitä; urheilijoita, muusikoita, kirjailijoita ym.

Jokainen ilta on järjestynyt uskomattoman hienosti rukouksen voimalla, sanoo Laura. Oikeat ovet ovat aina avautuneet oikealla ajalla. Aina oli olemassa riski, oli otettava uskon askel ja toteutettava ideat heti. Vaikka riskit ovat toisinaan hermoja raastavia, Laura rohkenee eteenpäin uskon ja kiitollisuuden hengessä. Ennen varsinaisia iltoja pieni inhimillinen epäilys hiipii mieleen, tuleeko paikalle ketään. Illat ovat kuitenkin olleet todella suosittuja ja täpötäysiä. Laura luottaa kaikessa Jumalaan, ja Lauran teemat ovatkin Rukous, Rakkaus ja Rohkeus.

Kysyin Lauralta miten voisi rohkaista muitakin hyppäämään unelmaansa. Laura kehotti kysymään itseltään: Miksen minä? Älä vertaa itseäsi toisiin, sinun ei tarvitse olla paras. Lähde tekemään sitä täysin omana itsenäsi. Anna itsellesi lupa olla se, joka olet.

Laura itse pitää sankareinaan sellaisia henkilöitä, jotka tekevät asioita intohimoisesti ja ammattitaidolla.

Mikä on sinun intohimosi? Lähde liikkeelle ja tee asiat niin hyvin kuin pystyt. Matkan varrella oppii lisää.